Sosiaaliturvan uudistaminen herätti kiivasta keskustelua opiskelijoiden vaalipaneelissa

OSAKO järjesti tiistaina 12.3. Kotkantien kampuksen aulassa vaalipanelin, johon olivat kutsuttuina kaikkien istuvien eduskuntapuolueiden edustajat Oulun vaalipiirin alueelta. Pyysimme puolueita lähettämään paikalle mahdollisimman nuoria ja asiantuntevia ehdokkaita, jotta samaistumispinta panelistien ja opiskelijoiden välillä olisi mahdollisimman suuri.

Paikalle saapui kahdeksan ehdokasta: Jussi Ylitalo (kesk.), Hanne-Mari Juntunen (kok.), Janne-Pekka Niemimäki (sd.), Antti Yrjölä (vihr.), Olli Kohonen (vas.), Vaili Jämsä-Uusitalo (sin.), Leena Askeli (kd.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.). Paneelin juonsi OSAKOn hallituksen jäsen ja Oamkin journalistiopiskelija Anttijussi Ripaoja.

Kysymykset liittyivät vahvasti opiskelijoita lähellä oleviin asioihin, kuten korkeakoulutuksen rahoitukseen, opiskelijoiden toimeentuloon ja työelämäyhteistyön vahvistamiseen.

Ehdokkaat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että korkeakoulutusta täytyy järjestää koko maassa ja duaalimalli (yliopistot ja ammattikorkeakoulut erillisinä oppilaitoksina) tulee säilyttää. He kuitenkin painottivat korkeakoulujen yhteistyön tärkeyttä ja synergiaetuja, joita syntyy, kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään.

-Kun ammattikorkeakoulu on nyt Oulun yliopiston omistuksessa, on pidettävä huoli, että korkeakouluyhteisö palvelee myös maakunnan elinkeinoelämää vahvasti tulevaisuudessakin, Jussi Ylitalo (kesk.) sanoo.

Olli Kohonen (vas.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.) olisivat omissa opinnoissaan toivoneet lähempää yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Kohonen on Oamkista valmistunut sairaanhoitaja ja Tynkkynen opiskelee taide- ja taitopainotteiseksi luokanopettajaksi Oulun yliopistossa.

-Uskon, että yhteistyö on kaikkien opiskelijoiden etu. Myöskin kielten opiskelun näkökulmasta, Tynkkynen kiteyttää.

Muuttuva opiskelijavalinta, mikä tarkoittaa ylioppilastodistuksen vahvempaa painotusta opiskelupaikkaa haettaessa, herätti huolta lähes kaikissa panelisteissa. Monet totesivat todistusvalinnan suosivan niitä, jotka ovat jo valmiiksi hyviä. Kaikki eivät välttämättä vielä toisella asteella ymmärrä opiskelun tärkeyttä, vaan herääminen tapahtuu vasta myöhemmin elämässä.

-Pääsykokeet tulee säilyttää jo senkin takia, että pääsykoekirjoja lukemalla saa paremman käsityksen siitä, mitä tiede pitää sisällään, Vaili Jämsä-Uusitalo (sin.) toteaa.

Jämsä-Uusitalo kritisoi myös moneen otteeseen ensikertalaiskiintiötä. Panelisteista myönteisimmin muuttuvaan opiskelijavalintaan suhtautui kokoomuksen Hanne-Mari Juntunen. Hänenkään mielestä todistusvalinta ei saa olla ainoa väylä korkeakouluun pääsemiseen, sillä opiskelijoilta vaaditaan erilaista alakohtaista osaamista.

-On hyvä, että ylioppilastutkinnon arvo hyödynnetään, ja sitä kautta pääsee suoraan opiskelemaan ja vältetään turhat välivuodet, Juntunen sanoo.

Keskustan Jussi Ylitalo nosti esille myös toisen asteen opintojen ohjauksen kehittämisen. Hänen mukaansa se jää usein puutteelliseksi, vaikka sillä on tärkeä rooli opiskelijan oman jutun löytämisessä. Erityisopettajana työskentelevän Leena Askelin (kd.) mielestä tässäkään ei ole oikotietä onneen.

-Aina ohjaus ei auta, jos itsellä ei ole herkkyyskausi menossa. Vaikka kuinka ohjaisit, niin ei se auta, jos korvat eivät ole auki, Askeli toteaa.

Perustuloa vai opintotukea?

Opiskelijoiden sosiaaliturvan kehittäminen sai paneelin kiivaimman debatin aikaan. Ehdokkaat jakautuivat selvästi perustulon kannattajiin ja vastustajiin. Erityisesti vihreiden Antti Yrjölä puhui paljon perustulon puolesta.

-Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen kiihdytin, vaan yksinkertaisesti osa sosiaaliturvaa kuten kaikki muutkin muodot. Muutamme opintotukea kohti perustuloa korottamalla opintorahaa kohti samaa tasoa kuin muissakin sosiaaliturvan tasoissa, Yrjölä linjaa.

Keskustan Jussi Ylitalo ja Vasemmistoliiton Olli Kohonen ottaisivat opiskelijat aluksi mukaan perustulokokeiluun. Kohosen mukaan perustulo on erittäin keskeinen asia sosiaaliturvan uudistamisessa.

Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan kaikille myönnettävä perustulo ei ole ratkaisu, vaan opintotuki tulisi myöntää jatkossakin kiinteänä summana, jonka päälle lisätään asumistuki. Tynkkynen uudistaisi opintotukea kannustavammaksi. Hänen mukaansa opintojaan nopeammin suorittavien tulisi saada enemmän tukea, jotta heidän ei tarvitsisi käydä opintojen ohella töissä itsensä elättääkseen.

Olli Kohosen mielestä huomiota tulisi kiinnittää nopeasti valmistuvien sijaan niihin, joiden opinnot laahaavat.

-Täällä puhutaan paljon opiskelijoiden palkitsemisesta nopean etenemisen myötä, mutta haluaisin nostaa esiin sen, että opiskelijoilla on kaikilla asteilla todella paljon mielenterveysongelmia, joiden myötä todella monen opinnot viivästyvät ja tukien kanssa joudutaan ongelmiin, Kohonen sanoo.

Kokoomuksen Hanne-Mari Juntunen muuttaisi opintotuen erilliseksi opintotiliksi, jolloin hänen mukaansa voitaisiin yhdistää työelämä ja opinnot nykyistä paremmin. Tässä mallissa opiskelijat saisivat itse nostaa tililtä tarpeidensa mukaan rahaa, jolloin lyhyiden työpätkien vastaanottaminen olisi helpompaa.­

-Opiskelija määrittelisi itse paljonko nostaa rahaa. Jossain vaiheessa tämä raha muuttuisi opintolainaksi ja antaisi lisää joustoa. Nykyinen malli ei kannusta työntekoon opintojen ohella, Juntunen sanoo.

Juntusen mukaan ensimmäinen asia, mitä opiskelijoiden etuuksissa tulisi muuttaa, olisi tulorajojen poistaminen. Kristillisdemokraattien Leena Askelin mukaan tukien takaisinperintä tulisi lopettaa, ettei työssä käymisestä syntyisi pelkoa. Askeli kantoi myös huolta uudelleenkouluttautujista.

-Jos olet pelkästään opintotuella, niin pärjäät todella paljon huonommin kuin peruspäivärahalla työttömänä. Siinä on jotain käsittämättömän väärää. Jos olet vähän varttuneempi, niin miten otat perheellisenä lainoja. Toimeentulo on opiskelijana niin pieni ilman lainaa, että se sulkee tiet, Askeli sanoo.

Vihreiden Antti Yrjölä huomauttaa, että ajoissa valmistumiseen kannustetaan jo nyt, eikä mikään sosiaaliturva ole palkan tasoinen.

-Valmistumiseen kannustaminen hoituu nykyään aika pitkälti sillä, että on opintolaina ja siitä saa takaisin, jos valmistuu aikamääreissä. Jos valmistuu nopeammin, niin pääsee nopeammin saamaan sitä palkkaa, Yrjölä sanoo.

Janne-Pekka Niemimäen mukaan sosialidemokraattien tavoitteena on uudistaa koko sosiaaliturvajärjestelmä yleisturvamallin pohjalta. Tässä mallissa jokaiselle taataan joustavasti ja kohdennetusti perustoimeentulo. Opiskelijatkin laitettaisiin tämän saman tuen piiriin, eikä mitään erillisiä opintotukia myönnettäisi.

-Lainapainotteisesta systeemistä tulee päästä pois, Niemimäki linjaa.

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on avoinna 3.4.–9.4. Oamkin Kotkantien kampuksella voi äänestää ennakkoon 3.4.–5.4. kello 10:00–18:00.

Lisätietoa eduskuntavaaleista löytyy oikeusministeriön hallinnoimalta vaalit.fi -sivustolta.

Yhteistyössä

Ihanaa olla osakolainen!