Opintojen ohjaus
Tuutori osana opintojen ohjausta
Tuutorin muistilista
Eli mitä tuutorin pitikään käydä läpi syksyllä uusien opiskelijoiden kanssa.
RYHMÄYTYMINEN
Tutustuminen ryhmän kesken
• Yhteystietojen vaihtaminen
• Yhteisen sähköpostilistan kerääminen
• Tuutoritapaamisista sopiminen
• Mistä ollaan kotoisin, opiskelu- ja työkokemustausta, harrastukset jne.
• Tutustuminen leikkien ja pelien välityksellä
Muu opiskeluyhteisö ja -ympäristö
• Tärkeät yhteyshenkilöt koulussa ja heidän yhteystietonsa ja päivystysajat (esim. opintojen ohjaaja, atk-tuki, opettajatuutorit)
• Muiden yksiköiden sijainnit
• Oman yksikön esittely (aluksi tilat tutuiksi)
+ Kirjasto, atk-luokat, atk-tuki, opintojen ohjaajan huone, ryhmätyötilat, opintotoimisto, ravintolat, kahvilat, tupakointipaikat, wc:t, koulutusalajärjestön tilat, ilmoitustaulut, kopiokoneet, luentosalit, ruokalat
OPISKELUN ALOITTAMINEN
Lukujärjestys ja HOPS
• Mistä luentosalit löytyvät, milloin ruokaillaan, mitä lyhenteet tarkoittavat
• HOPS (miksi tehdään ja kenen kanssa)
Opinto-oppaan/opiskelijapolun käytön opettaminen
• Mitä tietoa oppaasta löytyy, oppaat löytyvät myös opiskelijan polulta
• Esittele opiskelijan polku, käy läpi mitä kaikkea sieltä löytyy (tee tämä selkeästi ja riittävästi aikaa varaten tai jos tämä esitellään jo muiden toimesta selvitä onko sitä koskevia kysymyksiä)
• Opintojaksojen valinta (mitkä ovat pakollisia, millaisia valinnanmahdollisuuksia on)
Yksikön ja ammattikorkeakouluopiskelun käytännöt
• Poissaolokontrolli, opintojaksot, loma-ajat, opintojaksoille ilmoittautuminen, tenttiin ilmoittautuminen, tenttitulokset, uusinnat ja arvosanojen korotukset, kopiointi käytännöt ja kopiokortit, mikroverkkotunnukset, www-toiminnot
+ Opetus- ja opiskelutavat (ks. alla)
Ammattikorkean käsiteviidakko
• Opettajatuutori, opiskelijatuutori, vertaistuutori, kv-tuutori, opintopiste, koulutusalajärjestö, hops, portfolio jne. Uuden opiskelijan oppaassa löytyy ”sanakirja”
UUDEN OPISKELIJAN ARKI JA ELÄMÄ
Opiskelijakortti
• Miten ja mistä haetaan, OSAKOn ja koulutusalajärjestön toimistot ja niiden osoite, sijainti ja aukioloajat
• Ennen opiskelijakortin saapumista: miten saa alennukset (esim. KELAn ateriatukikortti)
+ Opiskelijahintaiset ruokalat kaupungissa
+ Opintotuki
+Terveydenhuolto
+ Asuminen – onko asunto löytynyt? Mistä sitä voi hakea?
OPISKELUKAUPUNKI JA VAPAA-AJAN TOIMINTA
Liikenne
• Bussit ja matkustaminen (alennukset, bussikortit)
Tärkeät paikat
• Mm. Kelan toimisto, juna- ja linja-autoasemat, terveydenhuolto
+ Opiskelijoiden tapahtumat Oamkissa/yksikössä
+ Liikuntapalvelut/-paikat, elokuvateatterit, baarit
+ Koulutusalajärjestön tilat ja toiminta
+ Opiskelijakunta OSAKOn toiminta
Opiskelutaidot
Opiskelu ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakouluopiskelun tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja samalla soveltaa sekä kehittää sitä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on itseohjautuvaa eli opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan ja opintojensa sujuvuudesta. Opiskelija ei kuitenkaan ole yksin, vaan hänellä on mahdollisuus saada tukea opintoihinsa ohjauksen kautta. Opiskelussa vuorottelevat oma vastuu opinnoista sekä vapaus omiin valintoihin.
Itseohjautuva oppija kykenee muuttamaan opiskelutapojaan tehtävän ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Oppija asettaa itselleen tavoitteet, ohjaa omaa oppimistaan ja arvioi oppimistuloksiaan. Itseohjautuvuustaidot saattavat vaatia kehittämistä ja opettelua, sillä kaikilla ne eivät ole samalla tasolla.
Oppimaan oppimisella tarkoitetaan opiskelijan kykyä ajatella ja seurata omaa oppimistaan. Oppimaan oppimista on siis oman oppimisen reflektointia: millä tavoin asiaa pyrkii ymmärtämään ja miten toimintatapoja eli oppimisstrategioita tulisi muuttaa paremman ymmärryksen saavuttamiseksi.
Työskentelyä tehostavia asioita
Oppiminen on aina sidoksissa ympäristöönsä eli oppiminen on oppijan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Oppimistilanne ei näin ollen ole ulkoisista tekijöistä täysin riippumaton, vaan oppimista ympäröivät puitteet suovat mahdollisuuksia tai asettavat rajoituksia oppimiselle. Opiskelija ja hänen oppimisympäristönsä vaikuttavat siihen, miten opiskelija toimii, ymmärtää ja oppii. Ei ole mahdollista löytää oppijasta ja ympäristöstä riippumatonta ns. parasta opiskelutapaa. Jokaisella oppijalla on oma ideaali oppimisympäristönsä, joka koostuu ympäristötekijöistä, fysiologisista tekijöistä, emotionaalisista tekijöistä sekä sosiaalisista tekijöistä:
• Ympäristötekijät: taustamusiikki/hiljaisuus, kirkas valaistus/himmeä valaistus, lämmin/viileä, työpöytä/nojatuoli
• Fysiologiset tekijät: paikallaolo/liikehdintä, aamu/päivä/ilta, ruoka + juoma/ei naposteltavaa
• Emotionaaliset tekijät: itsenäisyys/ohjaus, asia kerrallaan/monta rautaa tulessa, pakon edessä/rauhassa, väljät ohjeet/tarkat ohjeet
• Sosiaaliset tekijät: yksin/yhdessä, tutulla tavalla/uudella tavalla, valvonta/ei valvonta
Lähde: www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehopenaali/
OPPIMISTYYLIT
Auditiivinen oppimistyyli
• Kuulohavaintoon perustuva oppiminen. Oppijalla korostuu kuuloaistin merkitys ja hän tallentaa havaintonsa kuulokuvien muotoon. Hän pitää siitä, että luennolla asiat kerrotaan hänelle. Usein hän rakastaa myös omaa ääntään :)
Vinkkejä: Keskity kuuntelemaan ja älä tee turhaan muistiinpanoja, sanele itse nauhalle, mitä haluat oppia ja kuuntele nauhoitustasi, keskustele muiden kanssa hankalista kohdista, yritä opiskellessasi minimoida häiriöäänet
Kinesteettinen oppimistyyli
• Tuntohavaintoon perustuva oppiminen. Oppiminen tapahtuu parhaiten tunnustellen ja kokemuksien kautta. Tärkeää on, miltä jokin esine tuntuu esim. millaista on istua tuolilla.
• Oppija hahmottaa ihmisen ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Oppija kiinnittää huomiota siihen, miten luennoitsija kertoo asioista (tuleeko hyvä "fiilis")
Vinkkejä: Tee muistiinpanoja, hyödynnä havaintoesityksiä, vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta.
Visuaalinen oppimistyyli
• Näköhavaintoon perustuva oppiminen. Oppijalla korostuvat näkömielikuvat, joiden avulla hän rakentaa oppimaansa. Kokemukset nähdään kuvina ja luennoilla hän toivoo, että asiat näytettäisiin joko todellisina tai havainnollisina kuvina.
Vinkkejä: Käytä muistiinpanoissa kaavioita ja alleviivauksia (mind map), kiinnitä tärkeitä asioita paperilapuilla seinille, kuunnellessasi piirrä kuulemastasi hahmotelma
Tyylit eivät koskaan puhtaita, vaan aina sekoituksia kahdesta tai jopa kolmesta eri tyylistä. Käy tekemässä oppimistyylitesti!
AJANKÄYTTÖ
Opiskelun sujumiselle on tärkeää hahmottaa omaa ajankäyttöä ja elämän rytmittämistä. Monesti suunnitelmallisuuden puute ja ajankäytön ongelmat muodostuvat oppimisen esteiksi. Opintojen eri vaiheissa onkin hyvä miettiä esimerkiksi seuraavia asioita:
• Kokonaisopiskeluaika (aineeseen A kaksi kuukautta)
• Mihin arvosanaan tähtäät (aineessa A vähintään hyvät tiedot)
• Miten pitkiä opiskeluviikkojen ja -päivien tulee olla (työskentelen 5 päivää viikossa, teen töitä 6 tuntia päivässä, viikonloput lepään)
Mitä aikataulutuksen avuksi?
Aikataulutus auttaa ajankäytön hahmottamisessa. Ajankäytön kannalta kannattaa kehittää itselle kiinteät rutiinit. Aikataulua laatiessa tulee ottaa huomioon:
• Luennot (ajankohtiin et voi vaikuttaa)
• Ruokatauot (perustarve)
• Harrastukset, sosiaalinen elämä
Tärkeää on, ettet ylikuormita suunnitelmaasi. Pidä tiukan päivän jälkeen väljempää ja ota huomioon mahdolliset sairastumiset yms. Mieti asioille tärkeysjärjestys, mikä on kiireellistä ja tärkeää, minkä voi jättää vähemmälle huomiolle tai hoitaa myöhemmin. Aikataulua laatiessa kannattaa tärkeimmät asiat sijoittaa päiväohjelman alkuun, näin saat ne hoidettua heti alta pois. Aikarajojen asettaminen auttaa asioiden loppuun saattamisessa. Tärkeille asioille aikaa voi varata enemmän ja vähemmän tärkeät hoitaa lyhyemmässä ajassa. Aikataulutuksessa voi ottaa myös huomioon oman vireystilan, aamuvirkku sijoittaa toimintaa aamuun ja illan virkku päivän myöhemmille tunneille. Näin omat resurssit tulee hyödynnettyä parhaiten.
LUKEMINEN
SQ3R-järjestelmä
• Lue yleissilmäys (survey)
• Esitä kysymyksiä (question)
• Lue teksti (read)
• Kuulustele itseäsi (recite)
• Kertaa (review)
Lukemisen 9 käskyä
• Mieti, mikä on lukemisen päämäärä (tentti, oma kiinnostus)
• Silmäile kirjaa, lue sisällysluettelo ja johdanto
• Lue teksti joko kokonaan tai valikoiden tärkeimmät kohdat
• Lue ääneen, kirjoita muistiinpanoja, piirrä ajatuskarttoja
• Pidä taukoa
• Tee johtopäätöksiä, yhdistä lukemiasi jo aiemmin opittuun, tulkitse tekstiä
• Kertaa
• Kerro teksti omin sanoin, kysele itseltäsi
• Sovella lukemaasi käytäntöön
TENTTIMINEN
• Kuuntele ja lue ohjeet tarkasti
• Katso kaikki tehtävät ja mieti vastausjärjestys + aikataulutus
• Lue kysymykset tarkasti läpi ja mieti, mitä sinua pyydetään tekemään
• Mitä, miksi, milloin? Kuvaile, vertaa, analysoi, sovella
• Suunnittele vastaus (ranskalaisin viivoin, ajatuskartan muodossa)
• Kirjoita vastauksesi (yleensä kokonaisin lausein)
• Keskity pääkohtiin, sen jälkeen yksityiskohtiin ja lisää sovellusesimerkkejä sekä omia kokemuksia tarpeen/harkinnan mukaan
• Tarkista vastaukset (korjaa, lisää tekstiä)
Vältä seuraavia
• Asian vierestä kirjoittaminen
• Pelkkien faktojen käyttö (vuosiluvut, nimet yms.)
• Omien mielipiteiden ja kokemuksien yliviljely
• Yhden vastauksen hiominen muiden kustannuksella
• Epälooginen, epäselvä ja jäsentelemätön kirjoitustapa
Jos paniikki iskee, kokeile näitä
• Pidä taukoa, syö eväitä, piirrä, sulje silmäsi
• Keskity vain omaan työhösi, älä muiden kirjoitustahtiin (laatu korvaa määrän)
• Jos aika meinaa loppua kesken, kirjoita lyhyesti vain olennaiset asiat
KIRJOITTAMINEN
Essee = pienimuotoinen tieteellinen kirjoitelma, jonka ideana on kuvailla, kehitellä, pohtia, esittää omia perusteltuja näkemyksiä ja verrata asioita toisiinsa.
Hyvä essee
• Sisältö ja otsikko vastaavat toisiaan
• Teksti on objektiivista, analyyttista ja kriittisellä otteella kirjoitettua
• Aihetta on käsitelty tiiviisti, ytimekkäästi ja sujuvasti. Pyritään välttämään turhaa "sävellystä"
• Teksti ei ole suoraan referoitua vaan sisältää paljon omaa pohdintaa. Suora plagiointi on ehdottomasti kiellettyä ja helposti tunnistettavissa
• Aihealuetta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta, joita on pystyttävä perustelemaan. Tärkeää on osoittaa ymmärtäneensä käsiteltävä aihe
• Esseen rakenne on muotoa: johdanto, asian käsittely ja lopetus
Nyrkkisäännöt (ota huomioon myös opintojaksokohtaiset ohjeet)
• Sano asiasi selkeäsi
• Perustele sanomasi
• Rajaa ja pysy asiassa